Jäsentilaisuus 24.04.2024
Väyläviraston merenkulkuyksikön päällikkö Helena Orädd piti esitelmän jäänmurrosta ja miten se hoidetaan tänä päivänä.
Ensin hän kertoi hiukan väyläviraston toiminnasta ja miten siellä hoidetaan asiat. Sen jälkeen hän sitten kertoi talvimerenkulusta ja miten se hoidetaan.
Ajat ovat muuttuneet paljon viime vuosina ja alusten konetehot ovat pienentyneet aika lailla johtuen, että merenkulku pitää myös osallistua ympäristö talkoisiin. Suomi on saanut poikkeus luvan asentaa 5 % isommat koneet laivoihin mutta se on vain määräaikainen poikkeuslupa.
Koska EU ei ole kiinnostunut talvimerenkulusta, Suomi joutuu tulevaisuudessa kyllä itse hoitaa tämän asian ilman EU:n tukea. Osaamista ei varmaan myöskään löydy EU:n sisällä, ja kun ei ole kiinnostunut niin se jää sitten siihen.
On myös muistettava, että Suomen ulkomaan kaupasta yli puolet hoidetaan ulkomaalaisille laivoilla ja he eivät voi asentaa isompia koneita laivoihinsa, eikä voi vaatia niiltä sitä.
Tämä aiheuttaa sen, että yhä useampi laiva tarvitsee avustusta, ja vielä kun laiva koot ovat kasvaneet niin se vieläkin haastavampaa.
Jos vertaa entisiin aikoihin minkälaisia laivoja Suomaliset varustamot rakensivat niin nyt on tultu siihen, että meilläkin rakennetaan samanlaisia laivoja, kun muualla, muutama poikkeus on.
Tämä on ihan luonnollista koska laivat mitkä liikennöivät esimerkiksi Pohjois Suomeen ovat ainoastaan 5 % ajastaan jäissä ja loppu ajan ajavat avovedessä. Ne ovat kalliita prosentteja, kun kuitenkin pitää pärjätä samoilla markkinoilla.
Koska Suomi on saari, joudumme täällä kamppailemaan näitten ongelmien kanssa melkein yksin. Ruotsilla on kuitenkin Länsirannikko ja he saavat tavarat sinne, jos tilanne on oikein haastava. Meille on varmasti myös se mahdollisuus tuoda tavarat Ruotsin kautta, mutta taitaa kustannukset karata täysin käsistä silloin.
Suomella on 9 jäänmurtajaa ja ne ovat toistaiseksi selvinneet tehtävistään hyvin. Kalusto alkaa kuitenkin olla aika vanhaa ja lähivuosina on varmasti tehtävä päätös uudisrakennuksista. Voima on ensimmäinen mitä pitää korvata koska se on rakennettu 1954. Se on kyllä uudistettu vuosien mittaan mutta vanha on vanha, ja leveys ei vastaa tämän päivän merenkulkua.
Jäänmurtaja Polaris on uusin ja se on rakennettu 2016. Polaris käyttää myös LNG polttoaineena ja on ensimmäinen jäänmurtaja maailmassa mitä käyttää LNG.
Esitelmän jälkeen seurasi vilkas keskustelu ja sen jälkeen nautittiin maukas savulohi kiusaus. 21 jäsentä oli paikalla.
Medlemstillställning 24.04.2024
Trafikledverkets sjöfartsenhetens chef Helena Orädd höll ett föredrag om isbrytning och hur den sköts idag.
Först berättade hon lite om trafikledverkets verksamhet och hur man sköter sakerna där. Efter det berättade hon om vintertrafiken och hur den sköts.
Tiderna har förändrats mycket de sista åren och fartygens maskinkraft har minskat ganska mycket på graund av att sjöfarten ochså måste deltaga i miljö talkon. Finland har fått ett undantags tillstånd att instalera 5 % större maskiner på fartygen men det är bara ett temporärt undantags tillstånd.
På grund av att EU inte är intreserrad av vintersjöfarten, måste Finland i framtiden nog själv sköta den här saken utan EU:s stöd. Färdigheter finns säkert inte innom EU, och om det inte finns intresse så blir det nog där.
Man måste ochså komma ihåg att av Finlands utrikes handel över hälften sköts med utlänska fartyg och de kan inte stta större maskiner på sina fartyg, och man kan inte begära det.
Det gör det att allt mer fartyg behöver assistans, och när fartygens storlek har växt, är det ännu mer utmananande.
Om man gämför med forna tider hurudanna fartyg de Finska rederierna byggde så har man nu kommit till det att man bygger lika danna fartyg som annanstans, några undantag finns.
Det är helt naturligt för de fartyg som som trafikerar till exempel till Norra Finland är endast 5 % av tiden i is, och resten av tiden i öppet vatten. Det är dyra prosenter för man måste ändå klara sej på samma marknader.
För att Finland är en holme måste vi kämpa med dessa problem nästan ensam. Sverige har Västra kusten och de får varorna dit, om situationen är riktigt kritisk. Vi har säkert ochså möjligheten att hämta varorna via Svergie, men kostanderna blir säkert mycket höga.
Finland har 9 isbrytare och de har klarat sina uppdrag bra. Utrustningen börjar nog bli ganska gammal och innom de kommande åren måste man säkert göra beslut om nybyggen. Voima är den första som man måste ersätta för den är byggd 1954. Den är nog förnyad under åren, men gammal är gammal, och bredden är inte för dagens sjöfart.
Isbrytaren Polaris är den nyaste och byggd 2016. Polaris använder LNG som bränsle och är den första isbrytaren i världen som använder LNG.
Efter föredraget följde en livlig diskussion och eftter den njöt vi av en smaklig röktt lax frästelse. 21 medlemmar var på plats.
Stig Sundberg