Merenkulku yleinen:
Merenkulkuala ja poliitikot keskustelivat Ruotsin elinkeinoelämän järjestämässä konferenssissa merenkulun tulevaisuudesta ja sen edellytyksistä. Aiemmat toimenpiteet saivat ulosliputuksen pysäytettyä mutta uutta tonnistoa Ruotsin lipun alle ei ole tullut toivottuun tahtiin. Kilpailukyky muiden maiden kanssa ei ole tasaveroinen: https://www.sjofartstidningen.se/bransch-och-politiker-vill-se-snabba-ryck/
McQuilling Services -yhtiö on julkaissut 27. painoksensa Säiliöalusmarkkinakatsauksesta vuosille 2024 – 28. Raportti tekee yksityiskohtaisen analyysin öljykaupan perusasioista, maailman taloudellisesta ja geopoliittisesta tilanteesta säiliöalusten kysyntään ja tarjontaan liittyen kahdeksassa alusluokassa. Ennuste perustuu nykytilanteeseen pohjautuvaan mallinnukseen: https://www.hellenicshippingnews.com/mcquilling-services-mid-size-tankers-favored-over-vlccs-for-2024/
Varustamot, alukset ja merenkulkijat:
Kolumni: merenkulkijoiden onnellisuusindeksin perustaja käyttää Aretha Franklinin kappaletta tuodakseen esille, mitä varustamojen pitäisi tehdä vaikuttaakseen merenkulkijoiden jatkuvaan vähenemiseen: https://splash247.com/the-missing-ingredient-for-those-working-onboard/
Viimeisin merenkulkijoiden onnellisuusindeksi vuoden 2023 viimeiseltä neljännekseltä putosi neljännen kerran peräkkäin. Vuoden 2023 alussa indeksi oli 7,1 pudoten tasaisesti pitkin vuotta viimeisen neljänneksen 6,36:n. Tekijät, jotka tulokseen vaikuttivat olivat liika työ ja aliarvostus, sosiaalinen eristäytyneisyys, maihin pääsyn puute ja palkkojen kehittymättömyys: https://www.seatrade-maritime.com/management-crewing/piracy-and-war-risk-fears-weigh-seafarer-happiness
Ruotsalaisvarustamo Lakeway Link ostaa Godby Shippingin Kyproksen lipun alla purjehtivan roro-aluksen Puolan liikenteeseen. Alus tulee liikennöimään Södertäljen – Västeråsin – Gdynian liikenteessä: https://www.sjofartstidningen.se/lakeway-link-koper-roro-fartyg/
Tallinkin ms Isabelle on myyty Kanadaan: https://www.sjofart.ax/nyheter/isabelle-sald-till-kanada/
Ruotsissa merenkulun toimijat lisäävät harjoittelijapaikkoja aluksilla. Saaristo- ja rannikkomerenkulku tarvitsee päällystöä kipeästi: https://www.sjofartstidningen.se/sjofartsaktorer-hjalps-at-for-fler-praktikplatser/
Kontti, roro ja ajoneuvot:
Konttialusten uudisrakennustilaukset ovat keskittyneet runkolinjojen suuriin aluksiin, joiden toimitus on 2023 – 24. Sitä vastoin syöttöliikenteen alukset ovat jääneet vähemmälle. Niiden uudistumistahti on silti kohtuullinen 9,3 %:a. Syöttöliikenteen konttialusten keski-ikä on 15,3 vuotta ja 29 %:a on yli 20 vuotiaita. Vuonna 2023 uusia aluksia tuli 197 kappaletta ja 72 romutettiin. Uudisrakennustilaukset vähenivät vuoden 2021 252 kappaleesta 70 kappaleeseen vuonna 2023. EU:n päästömääräykset voivat johtaa samalla uuden tonniston keskittymiseen muualta Eurooppaan: https://www.hellenicshippingnews.com/feeder-market-positive-prospects-moving-forward/
Norjalainen Wallenius Wilhelmsen on solminut 1,2 miljardin $:n sopimuksen rakennus- ja kaivoslaitteiden valmistajan (5+2 vuotta) sekä yhden Amerikan suurimman autojen jakeluyhtiön (2 vuotta) kanssa. Kumpikin sopimus sisältää tuen WW:n hiilineutraaliustavoitteille: https://gcaptain.com/wallenius-wilhelmsen-inks-contracts-worth-1-2-billion/
Onko Punaisenmeren kriisillä kuitenkaan katastrofaalisia vaikutuksia toimitusketjuihin, kuluttajiin ja talouksiin? Konttiliikenteessä on ylitarjontaa kapasiteetista, joka pystyy hyvin vastaamaan kysyntään: https://www.freightwaves.com/news/is-the-red-sea-effect-on-container-shipping-being-overblown
Tässä artikkelissa jo huomataan, että Punaisenmeren kriisin nostava vaikutus rahtitasoon on ilmeisesti saavuttanut huippunsa ja tilanne tasoittuu: https://www.freightwaves.com/news/red-sea-driven-surge-in-container-shipping-rates-loses-momentum
Energia ja raaka-aineet:
Punaisenmeren kriisi vaikeuttaa Ruotsin metsäteollisuuden tuotteiden vientiä: https://www.sjofartstidningen.se/krisen-i-roda-havet-hart-slag-mot-skogsindustrin/
Säiliöalus purkaa venäläistä diesellastia Venezuelassa. Tämä on ollut mahdollista sen jälkeen, kun USA purki määräajaksi vuonna 2019 asettamansa pakotteet. Euroopan sijasta venäläiset öljytuotteet myydään nyt Latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaan, Aasiaan ja Lähi-Itään: https://www.hellenicshippingnews.com/tanker-with-russian-diesel-to-discharge-at-the-port-of-venezuela-traders-lseg-data/
Säiliöalus lastaa polttoainetta Novatekin Ust-Lugan terminaalissa. Polttoaineen arvioidaan olevan naftaa. Venäjä aikoo leikata naftan vientiään kolmanneksella, n. 130´000 barrelia päivässä, sen jälkeen, kun maan jalostamotoimintaan kohdistuneet iskut Itä- ja Mustallamerellä häiritsevät niiden tuotantoa: https://www.hellenicshippingnews.com/fuel-tanker-is-loaded-at-novateks-ust-luga-terminal/
Brent-viitelaadun hinnan vahvistuessa (75,89 $ -> 83,00 $) venäläisen Uralsin hinta nousee yli 60 $:n hintakaton rahtien pysyessä epävakaasta tilanteesta huolimatta lähes normaaleina. Uralsin hinta Itä- ja Mustanmeren satamissa oli 63 – 65 $:a (FOB), josta puuttuvat siis rahtikulut ja vakuutus. Viimeksi hinta oli yli 60 $:a viime marraskuussa: https://www.hellenicshippingnews.com/russias-urals-oil-rises-above-60-western-price-cap-as-brent-strengthens/
Intialaisen matalarikkisen dieselin tuonti Eurooppaan putoaa n. 80 %:a Punaisenmeren kriisin johdosta. Rahtitaso Aasiasta Eurooppaan on noussut 30 %:a. Lisäksi kriisi sattuu samaan aikaan, kun jalostamot aloittavat huoltokautensa. Lentokonepolttoaineisiin kriisillä ei tunnu olevan vaikutusta: https://www.hellenicshippingnews.com/india-on-track-to-export-record-low-diesel-to-europe-in-jan-as-red-sea-risks-weigh/
Elintarvikkeet ja kuivarahti:
Maissikauppa käy kuumana Amerikoissa. Brasilia on ottanut USA:n paikan suurimpana tuottajana: https://www.hellenicshippingnews.com/mexico-remains-loyal-us-corn-buyer-with-record-haul-despite-dispute/
Venäjän vehnän vientihinnat laskevat Mustanmeren alueen ylituotannon vuoksi: https://www.hellenicshippingnews.com/russian-wheat-export-prices-continued-decline-amid-high-supply-in-the-black-sea-region/
Offshore ja merituulivoima:
Lontoolainen energiakonsulttitoimisto uskoo, että jopa 40 %:a maailman merituulivoiman kehittämishankkeista on vaarassa peruuntua inflaation ja markkinoiden muuttumisen vuoksi. Yritys arvioi, että vuonna 2030 ero korkeimman ja matalimman investointiasteen välillä on 800 miljardia $:a: https://www.maritime-executive.com/article/energy-consultancy-sees-profound-uncertainty-ahead-for-offshore-wind
Etelä-Korean energiaministeriö on päättänyt, ettei maailman suurimman omaisuusmassan haltijan sivuliike ole osoittanut omaavansa tarpeeksi taloudellista kapasiteettia, jotta se voisi rakentaa 2 GW:n merituulivoimakentän Korean etelärannikolle. Ministeriölle ei ole toimitettu tarvittavia talousasiakirjoja: https://www.maritime-executive.com/article/s-korean-ministry-thinks-10-trillion-hedge-fund-can-t-afford-wind-farm
Talvimerenkulku ja napa-alueet:
Jäätilanne ja avustusrajoitukset Itämerellä 31.1.2024: https://cdn.fmi.fi/marine-observations/products/ice-charts/latest-full-color-ice-chart.pdf
Venäjä aikoo keventää jääluokattomien alusten rajoituksia ja satamien lastaussäärajoituksia lisätäkseen öljynvientiään. Lähteiden mukaan satamat ovat saaneet tästä epävirallisen suosituksen. Itämeren satamat, ml. Primorsk ja Ust-Luga, ovat laskeneet jäärajoituksiaan, koska saatavilla ei ole jäävahvistettua tonnistoa. Jäävahvistamattomien säiliöalusten sallitaan tulla jäänmurtajan saattamana n. 15 – 30 cm jäissä: https://www.hellenicshippingnews.com/russia-eases-harsh-weather-restrictions-to-boost-oil-exports/
Satamat ja terminaalit:
Maailman suurin satama vuonna 2023 oli Kiinan Shandong, jonka kautta kulki 1,7 miljardia tonnia tavaraa. Se oli myös 2. suurin konttisatama maailmassa yli 41 miljoonaa TEU:ta vuodessa. Sataman tulot olivat 12,7 miljardia $:a. Shandong on useamman eri sataman muodostama yhteenliittymä: https://www.seatrade-maritime.com/ports/shandong-worlds-largest-port-cargo-volume-2023
Alusten satamakäynnit vähenivät Tukholman satamissa viime vuonna. Matalasuhdanne vähensi tavaraliikennettä. Matkustajalauttoja kävi vähemmän, joka vähensi myös matkustajien määrää satamissa vaikka aluksilla matkustajamäärät kasvoivat. Risteilyliikenteessä alusmäärä väheni mutta matkustajamäärä kasvoi: https://www.sjofartstidningen.se/farre-fartyg-via-stockholms-hamnar/
Göteborgin sataman viime vuoden tunnusluvut: https://www.sjofartstidningen.se/dubbla-rekord-for-goteborgs-hamn/
Plymouthin satama UK:ssa on saanut yhtenä kahdeksasta satamasta vapaasataman statuksen ja valtion tukea 25 miljoonaa £:a. Tarkoituksena on saada lisäksi 250 miljoonaa £:a yksityiseltä puolelta investointeja: https://www.portstrategy.com/world/work-begins-at-uk-south-coast-freeport/1490586.article
Kaskisten satamassa varastoidaan tulevan tuulipuiston tarvikkeita. Muu liikenne kulkee edelleen normaalisti. Satama aloittaa valmistautumisen MetsäBoardin suunnitellun 1 miljardin €:n kartonkitehtaan vaikutuksiin: https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7158065613200883712/
Laivanrakennus, automaatio ja innovaatiot:
AkzoNobelin vuonna 1996 markkinoille tuoma uusi laivamaali on säästänyt varustamoille viimeisen 10 vuoden aikana 8 miljardia $:a polttoainekuluissa ja vähentänyt 41 miljoonaa tonnia CO₂-päästöjä arvioi tuotteen valmistaja keräämisensä tietojen pohjalta. Viimeisten 18 kuukauden aikana tuotteen kysyntä on kasvanut nopeasti: https://www.hellenicshippingnews.com/ship-owners-save-8-billion-and-41-million-tonnes-of-co2-with-intersleek-1100sr-akzonobel-performance-data-reveals/
Venäjän presidentti on osallistunut atomikäyttöisen monitoimijäänmurtajan kölinlaskuseremoniaan Pietarissa. Alus on tarkoitettu pohjoisen merireitin avustukseen. Se on sarjansa 5. atomimurtaja. Venäjän jäänmurtajalaivasto käsittää 34 dieselkäyttöistä ja 7 atomijäänmurtajaa: https://shippingtelegraph.com/shipping-news/putin-attends-keel-laying-ceremony-for-nuclear-powered-icebreaker/
Käyttövoimat ja vihreä siirtymä:
Merenkulkuala arvioi tarkkaan tilaus-, polttoaine- ja teknologiavaihtoehtoja, kun saatiin kansainvälisesti selkeyttä päästövähennystavoitteisiin, hinnoitteluun ja raportointivaatimuksiin. Sekä IMO:n että EU:n tiukennettua sääntelyään etenivät merenkulkualan omat tavoitteet huomattavasti, selviää Lloyd’s Registerin selvityksestä: https://www.hellenicshippingnews.com/shipping-is-sizing-up-energy-transition-opportunities/
Singaporen biopolttoainemarkkinoiden kasvaessa tarve käytetylle ruokaöljylle (UCOME) kasvaa nopeasti. Singaporen polttoaineiden myynti saavutti lähes 52 miljoonan tonnin rajan, josta biopolttoaineiden osuus oli 1 %:n: https://www.hellenicshippingnews.com/singapores-growing-bio-bunkers-demand-to-drive-surge-in-regional-ucome-consumption/
Wagenborg, joka käy varsinkin Perämeren satamissa, tekee yhteistyötä vaihtoehtoisia polttoaineita toimittavan yhtiön kanssa vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjään. Yhtiö ilmoittaa polttoaineen vähentävän jopa 69 %:a kasvihuonekaasupäästöistä: https://www.hellenicshippingnews.com/baseblue-and-bunker-one-collaborate-on-ghg-reduction-initiative-with-wagenborg-shipping/
Viestintä, paikannus, tieto ja kyber:
Fintrafficilta uusi sovellus tie- ja rautatieliikenteen häiriöistä: https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/kun-liikenteessa-sattuu-ja-tapahtuu-tama-sovellus-ilmoittaa-siita-heti-fintraffic-mobiili
Muu logistiikka, koulutus:
Rajavartiolaitoksen valvontalento Suomenlahdelle ja pohjoiselle Itämerelle: https://yle.fi/a/74-20071495?
US Navy kärsii uusien alokkaiden puutteesta ja joutuu laskemaan vaatimustasoaan alimmalle tasolle, jonka laki sallii. Kyse on oikeastaan paluusta tilanteeseen viime vuosituhannella. Ongelma ei yksin ole laivaston vaan kaikki muutkin aselajit merijalkaväkeä lukuunottamatta potevat samanlaista alokaspulaa. Rima on korkealla, sillä suurin osa amerikkalaisista ei täytäisi vaatimuksia ja lisäksi osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta: https://www.maritime-executive.com/article/us-navy-lowers-bar-for-recruitment-by-removing-education-requirements
Maailmankauppa ja -politiikka:
Maailman talouskasvun arvioidaan olevan vuonna 2025 2,8 %:a, kun sen tänä vuonna arvioidaan olevan 2,6 %:a. Maailmankaupan vetureina ovat Kiina ja Intia ja muut Aasian kehittyvät taloudet. Tässä OPEC:n arviot öljyn ja öljytuotteiden kysynnästä: https://www.hellenicshippingnews.com/opec-oil-market-outlook-for-2025/
EU ja hallitukset, YK ja IMO:
IMO:n alussuunnittelun ja -rakennuksen (SDS) alakomitean kokous pidettiin 22. – 26. tammikuuta 2024. Artikkeli käy läpi kokouksen pääkohdat ja päätökset: https://www.hellenicshippingnews.com/imo-sub-committee-on-ship-design-and-construction/
Euroalue on maailmantalouden alisuoriutuja. Jo kaksi vuotta on ollut melko tasaista 0 – 1 %:n kasvua eikä Euroopan keskuspankin korkopäätösten viipyminen paranna tilannetta. Suurin syy tähän on Saksan talouden alavire, joka johtunee halvan venäläisen energian poistumisesta ja intensiivisestä bilateraalikauppasta Kiinan kanssa: https://www.hellenicshippingnews.com/euro-zone-economy-lags-global-growth-as-germany-struggles/
NATO, kriisipesäkkeet ja merirosvous:
Somalimerirosvojen toiminnan lisääntyminen viittaa Afrikan sarven meriturvallisuuskeskuksen mukaan siihen, että alueella toimii ainakin kaksi kaappariryhmää emoaluksista käsin. Niiltä käsin ne etsivät potentiaalisia kaappauskohteina, jotka eivät ole aseistettuja tai joihin voi nousta olosuhteiden puolesta. Näin somalimerirosvot toimivat edellisen kaappausaallon aikana: https://gcaptain.com/pirates-suspected-of-using-motherships-to-attack-ships-in-indian-ocean/
Seychellien ja Intian merivoimat ovat vapauttaneet 2 somalimerirosvojen kaappaamaa kalastusalusta (dhow): https://splash247.com/two-vessels-freed-following-somali-pirate-hijackings/
Tanska lähettää fregatin Punaisellemerelle USA:n johtamaan koalitioon: https://gcaptain.com/denmark-sends-frigate-to-join-operation-prosperity-guardian-in-red-sea/
Miehittämättömien ilma-alusten, dronien, hyökkäykset vaikuttavat Venäjän energiainfrastruktuuriin, joka nostaa maailmanlaajuistakin huolta: https://www.marineinsight.com/shipping-news/drone-attacks-and-fires-impact-russian-energy-infrastructure-raising-global-concern/
Pakotteet:
USA:n hallinto arvioi uudelleen Venezuelan pakotteiden käyttöönottoa sen jälkeen, kun Venezuelan korkein oikeus päätti sulkea presidentti Maduron vastaehdokkaat pois tämän vuoden presidentinvaaleista. Tämä on vastoin Maduron Barbaroksella tekemää sopimusta vapaista vaaleista. Tuon sopimuksen nojalla USA helpotti sekä kaivos- että öljyalan pakotteita. Korkeimman oikeuden päätökset ovat lopullisia eikä niistä voi valittaa: https://www.hellenicshippingnews.com/us-reviewing-whether-it-should-reimpose-oil-sanctions-on-venezuela/
Rikokset, tutkinnat ja oikeuden päätökset:
Riitatapaus Anna Dorothea: Oikeusistuimen tulkinta: jos rahtaussopimuksessa on sovittu, ettei rahdinantaja voi vähentää rahdista mitään ilman varustamon hyväksyntää, on rahdin maksamattomuus sellainen vähennys aluksen ollessa off-hire -tilassa maksupäivämäärällä estäen siten rahdinantajaa tekemästä yksipuolista vähennystä: https://www.hellenicshippingnews.com/anti-deduction-clauses-can-a-charterer-withhold-hire-without-an-owners-consent/
Iranilainen oikeusistuin on antanut määräyksen pidättää Tyynen meren valtion lipun alla purjehtiva säiliöalus dieselpolttoaineen salakuljetuksesta. Alus oli Bushehrin sataman lähellä Persianlahden pohjukassa. Aluksen miehistö on vangittu ja lasti luovutetaan paikalliselle öljynjalostamolle. Lastin alkuperää ei kerrottu: https://www.marineinsight.com/shipping-news/iran-captures-foreign-vessel-with-2m-litres-of-smuggled-fuel-near-bushehr/
Järjestöt:
Maailman kauppajärjestö (WTO) aikoo leikata maailmankaupan kasvuennustettaan vuosille 2023 ja 2024. Syinä ovat mm. Euroopan ja Kiinan odotettua huonommat talousluvut sekä merenkulun häiriöt: https://gcaptain.com/wto-says-trade-growth-estimates-appear-overly-optimistic/
Euroopan yhteisön varustamoyhdistys (ECSA) tukee EU:n Parlamentin päätöstä, joka tuomitsee Punaisenmeren viimeaikaiset hyökkäykset kauppa-aluksia vastaan ja vaatii välittömiä ja EU:n yhteisiä toimenpiteitä mukaan lukien laivasto-operaatiot: https://www.ecsa.eu/news/red-sea-attacks-ecsa-welcomes-european-parliament-call-immediate-eu-action
Onnettomuudet:
Australian takaisin määräämä karjankuljetusalus on joutunut Australiassa byrokratian rattaisiin. Alus odottaa viranomaisen maahantulopäätöstä Australian länsirannikolla lastinaan 14´000 lammasta ja 2´500 nautaa, jotka lastattiin 5.1.2024 alukseen Freemantlessa. Alus ei ole käynyt missään satamassa sen jälkeen mutta ollessaan kosketuksissa tiloihin, joissa on ollut ulkomailta tulleita eläimiä, lastina oleva karja katsotaan ulkomaiseksi karjaksi: https://splash247.com/livestock-carrier-with-16000-animals-stranded-awaiting-quarantine-decision/
Video: Liberian lipun alla purjehtiva irtolastialus törmäsi Paraná-joella siltaan saatuaan ruorivian. Alus tukki hetkellisesti vesiväylän, joka ei vaikuttanut tieliikenteeseen eikä tapauksessa tullut henkilövahinkoja: https://splash247.com/foremost-bulker-rams-bridge-in-argentina/
Video: ei onnettomuus vaan liki-piti. Tuntemattomasta syystä Antwerpenista Helsinkiin matkalla ollut alus poikkesi tarkastamaan ketä rannalla olijat ovat: https://www.linkedin.com/posts/maritimes-training_maritimeindustry-shipping-marinetechnology-ugcPost-7157660926337257473-HE_k?utm_source=share&utm_medium=member_desktop
Kaksi risteilyalusta pelastivat kaksi merihädässä ollutta venekuntaa eri tilanteissa. Toisessa veneessä oli lähes kymmenen ihmistä ja se oli ollut merellä 6 viikkoa. Toisessa oli kaksi henkilöä kajakissa, johon he olivat menneet heidän purjeveneensä upottua: https://www.maritime-executive.com/article/two-cruise-ship-rescues-after-happening-upon-people-adrift-in-small-boats
Historian havinaa:
Etsintäryhmä uskoo paikallistaneensa vuonna 1937 eteläisellä Tyynellä merellä kadonneen lentäjäkuuluisuuden Amelia Earhartin lentokoneen. Earhart yritti navigaattorinsa kanssa kiertää maapallon lentäen. Mahdollinen löytöpaikka sijaitsee Howland Islandin lähellä, jossa heidän oli tarkoitus saada polttoainetäydennystä: https://www.maritime-executive.com/article/deep-sea-search-company-claims-to-have-found-amelia-earhart-s-plane
Artikkeliploki:
Ploki sisältää merenkulun artikkeleita, joita on julkaistu lopussa luetelluissa eri merenkulkualan kansainvälisissä nettijulkaisuissa. Artikkelit julkaisen lyhentämättöminä ja saat ne näkyviin avaamalla linkin (Ctrl + napsautus hiirellä) lyhyen suomenkielisen alkutekstin jälkeen. Alkutekstissä olen lyhyesti kuvannut artikkelin sisältöä. Käytetyt julkaisut ovat maksuttomia mutta vaativat rekisteröitymisen. Olen rekisteröitynyt kaikkiin julkaisuihin omalla nimelläni eikä linkin avaaminen vaadi uutta rekisteröitymistä. Lähdejulkaisut ovat listattuna tämän alkutekstin jälkeen. Lisäksi olen jaotellut artikkelit aiheryhmittäin selattavuuden parantamiseksi. Pyrin julkaisemaan artikkeliplokin kolme kertaa viikossa. Mikäli teillä on plokista kysyttävää, voitte osoittaa kysymykset ja kommentit minulle osoitteella aaltonenmatti@elisanet.fi.
”Verkkolehden juttuja on sallittua jakaa käyttämällä lehden tarjoamia jakopainikkeita tai lähettämällä jutusta linkin, joka ohjaa lukijat lehden verkkosivuille” (https://www.uutismediat.fi/sanomalehtitieto/tekijanoikeus/).
Lähdejulkaisut:
Cruise and Ferry https://www.cruiseandferry.net/
Freightwaves Newsletter (American Shipper) https://www.freightwaves.com/american-shipper
Freightwaves Newsletter (Daily) https://www.freightwaves.com/
gCaptain Daily https://gcaptain.com/
Hellenic Shipping News Worldwide (Daily Newsletter) https://www.hellenicshippingnews.com/
John Nurminen säätiö www.jnfoundation.fi
Marine Insight www.marineinsight.com
Maritime Journal www.maritimejournal.com
Navigator Magazine https://navigatormagazine.fi/
Seatrade Maritime News https://www.seatrade-maritime.com/maritime-news
Seawork enews@seawork.com
Shipping Telegraph Daily Shipping News https://shippingtelegraph.com/
Splash24/7 (Asia Shipping Media) https://splash247.com/
Svenska Sjöfartstidningen www.sjofartstidningen.se
Tekniikka & Talous https://www.tekniikkatalous.fi/
The Loadstar www.theloadstar.com
The Maritime Executive Newsletter https://www.maritime-executive.com/
World Cargo News https://www.worldcargonews.com/home
Ålands Sjöfart https://www.sjofart.ax/