Merenkulun uutisia 4.7.2025: Neste, sähköinen koulualus, Stena Line, Tallink, Helsingin Satama, WE Tech, Wärtsilä, Deltamarin, raportteja ja selvityksiä, rahoitusta kuljetushankkeille, Suomen IMO-edustaja, merien lämpeneminen, takavarikoija, magneettimiina merenkulun uhkana, talonpoikaispurjehdus Vakka-Suomessa.

Mitä tarkoittaa termi:

CEF (Connecting Europe Facility): https://www.eurahoitusneuvonta.fi/ohjelmat/cef

Crown dependencies: https://en.wikipedia.org/wiki/Crown_Dependencies

IMDG (International Maritime Dangerous Goods Code): https://www.imo.org/en/OurWork/Safety/Pages/DangerousGoods-default.aspx

Repo man (Reposession man): https://fi.wikipedia.org/wiki/Repo_Man

Spin-off: https://inssinosingot.fi/2021/11/yhtion-irtautuminen-spin-off/

VCR (Variable Compression Ratio): https://wingd.com/design-development/engine-technologies/x-df-dual-fuel-design/variable-compression-ratio-vcr-technology 

Mikä yritys tai yhdistys:

BHP (Broken Hill Proprietary Company): https://en.wikipedia.org/wiki/BHP

CINS (Cargo Incident Notification System): https://www.cinsnet.com/about-cinsnet/

Seaber: https://www.seaber.io/about-seaber

Navigointi, kommunikaatio, paikannus, digitalisaatio, tieto ja kyber:

Suomalainen Neste on ottanut käyttöön koko Euroopan rahtitoiminnoissaan suomalaisen Seaberin tekoälypohjaisen optimointiohjelman: https://www.hellenicshippingnews.com/seabers-optimization-solution-expanded-to-nestes-european-shipping-operations/

Skottiyritys on ottanut tekoälyn avuksi löytämään ja pelastamaan ihmisiä, jotka ovat pudonneet aluksesta mereen: https://www.seatrade-maritime.com/maritime-safety/harnessing-ai-and-autonomy-to-save-lives-at-sea

Merenkulku, varustamot ja alukset, merenkulkijat ja koulutus:

Podcast: kesäkuun merenkulku minuuteissa: https://www.seatrade-maritime.com/accidents/security-threats-crew-criminalisation-and-fires-at-sea-maritime-in-minutes

Hongkongilainen varustamo ja Shanghain yliopisto ovat tilanneet sähkökäyttöisen konttialuksen, jonka tarkoituksena on parantaa akkukäyttöisten alusten suunnittelua ja operointia. Kiinalaistelakka rakentaa 460 TEU:n, 104 metrisen, 6’300 DWT:n tutkimus- ja koulutusaluksen vuodeksi 2027. Alukseen tulee seitsemän 2’000 kWh:n akkuyksikköä. Alukseen tulee yliopistomainen luentosali, kirjasto ja opintotiloja. Aluksella on tilaa 50 koulutettavalle: https://www.seatrade-maritime.com/containers/seacon-orders-electric-research-and-training-container-ship

Kontti- ja ajoneuvokuljetukset:

Konttivarustamo Maerskin mukaan maahantuojat maksavat USA:ssa todellista tullia keskimäärin 21 % kaikesta konttitavarasta, joka tulee USA:han. Määrä on alle puolet pahimmasta tilanteesta. USA on päässyt tullisopimukseen Kiinan, Vietnamin ja UK:n kanssa: https://www.freightwaves.com/news/us-container-import-tariffs-averaging-21-says-maersk

Neste-, kemikaali- ja kaasukuljetukset:

Suurin osa koillisen Aasian (Kiina ja Etelä-Korea) tuottamasta lentopolttoaineesta on laivattu Eurooppaan. Matkalla on tällä hetkellä 2,8 miljoonaa barrelia ja kaikkiaan arvioidaan ostetuksi määräksi kesäkuulta 465’000 tonnia. Lentopolttoaineen tuonti Eurooppaan Aasiasta on kasvanut huomattavasti ja laivaukset keventävät Aasian ylituotantoa: https://www.hellenicshippingnews.com/northeast-asia-sends-the-most-jet-fuel-to-europe-in-nearly-a-year-in-june/

EU tuo toiseksi eniten LNG:tä Venäjältä. USA on suurin toimittaja (50,7 %), toisena Venäjä (17 %) ja kolmantena Qatar (10,8 %). Venäjän tuonti on edelleen relevanttia eikä EU pysty vielä katkaisemaan sen tuontia kokonaan: https://www.euronews.com/my-europe/2025/07/03/the-eu-is-importing-more-lng-than-pipeline-gas-how-bad-is-for-the-climate

Venäjän maakaasun tuonti Turkin TurkStream-putken kautta Eurooppaan on pudonnut 18,3 % kesäkuussa toukokuisesta. Kaikkiaan venäläisen maakaasun tuonti putosi vuositasolla 15,5 miljardista m³:stä 8,33 miljardiin m³:in. Turkki on ainoa jäljellä oleva putkiyhteys Venäjältä Eurooppaan. Enimmillään kaasun tuonti Venäjältä Eurooppaan oli vuosina 2018–19, jolloin sitä tuotiin 175–180 miljardia m³:ä: https://www.hellenicshippingnews.com/russian-pipeline-gas-exports-to-europe-down-18-m-m-in-june-data-shows/

Irtolasti-, roro- ja kappaletavarakuljetukset:

Ruotsalainen Stena Linen uusin hybridilautta on saanut suoritettua viimeiset merikoeajot. Alus tulee Irlannin meren liikenteeseen loppukesästä: https://www.motorship.com/vessels-and-shipyards/stenas-new-hybrid-ferry-completes-trials/1503036.article

Ruotsalainen Stena RoRo asettaa uudelleen varustellun Stena Foretellerin jälleen Rotterdamin Europortin ja UK:n Imminghamin väliseen liikenteen. Kiinassa tehdyssä muutostyössä alus sai mm. neljännen autokannen, joka lisäsi lastitilan 3’000 kaistametristä 4’000 kaistametriin, uudet keulapotkurit ja kiinnitysvinssit:  https://www.sjofartstidningen.se/ombyggd-stena-foreteller-satts-ater-i-trafik/

Australialainen kaivosyhtiö on tehnyt rahtaussopimuksen kiinalaisvarustamon kanssa kahdesta ammoniakkikäyttöisestä newcastlemax-luokan (210’000 DWT) irtolastialuksesta. Alukset, jotka valmistuvat vuonna 2028, tulevat kuljettamaan ensisijaisesti rautamalmia Länsi-Australiasta Koillis-Aasiaan. Alusten kasvihuonekaasupäästöt ovat 50–90 % pienemmät kuin perinteisiä polttoaineita käyttävät: https://www.hellenicshippingnews.com/bhp-awards-charter-contracts-for-two-ammonia-dual-fuelled-vessels/

Hiilen irtolastikuljetusten reitit kokevat muutoksia, kun Kiina ja Intia siirtyvät kohti korkeampilaatuisemman ja energiatehokkaamman hiilen tuontia. Kumpikin on vähentänyt indonesialaisen hiilen tuontia alkuvuoden aikana 12,3–14,3 %. Samalla pienet irtolastialukset vaihtuvat panamax- ja supramax-luokan aluksiin, kun Intian tuonti siirtyy Etelä-Afrikkaan. Kiina puolestaan lisää tuontia Mongoliasta:  https://www.hellenicshippingnews.com/dry-bulk-market-coal-flows-to-be-reshaped/

Matkustaja- ja risteilyliikenne:

Tallink Grupp on julkaissut väliaikatietoja tuloksestaan. Kesäkuussa varustamon matkustajamäärät olivat kasvussa, eniten Suomen ja Viron välisessä liikenteessä. Myös ajoneuvojen määrissä on pientä kasvua: https://www.sjofart.ax/nyheter/tallinks-resesiffror-pekar-uppat/

Yhä useammat liikaturismista kärsivät Euroopan maat asettavat rajoituksia ja matkustajaveroja risteilyaluksille: https://www.euronews.com/travel/2025/07/03/venice-dubrovnik-the-balearic-islands-how-to-cruise-responsibly-in-overtouristed-destinati

Offshore ja merituulivoima:

Väylät, kanavat, sisävedet ja hinaukset:

Panaman kanavan merkityksestä maailman merenkululle, vaihtoehdoista ja sen operoinnista: https://www.hellenicshippingnews.com/the-panama-canal-and-its-importance-for-australia/

Talvimerenkulku ja napa-alueet:

Väylävirastolle on myönnetty €42 miljoonan tuki EU:n CEF rahastosta uuden Itämeren B+ luokan jäänmurtajan rakentamiseen. Suomi, Ruotsi ja Viro hakivat yhdessä kaikkiaan €84 miljoonan rahoitusta. Kaikkiaan Suomi sai €91 miljoonan edestä rahoitustukea: https://www.linkedin.com/posts/elisamikkolainen_yhdessaeu-tillsammans-koos-ugcPost-7346503094588833792-ZEn7?utm_source=share&utm_medium=member_desktop&rcm=ACoAAD6OT5YBBCYjLLU1v7YSZF6W1MZTDjroPBk

Venäläinen 172’846 m³:n LNG-alus on kulkenut kymmenessä päivässä läpi myöhäistalven jäiden pohjoisella merireitillä Yamalin niemimaalta Beringin salmeen. Arc7-jääluokan alusta avusti 2’500 mailin matkalla osan matkaa ydinkäyttöinen jäänmurtaja Yamal. Aluksen keskinopeus oli 10,5 solmua: https://gcaptain.com/gas-carrier-dashes-across-arctic-ocean-in-just-10-days-delivering-russian-lng-to-asia/

Satamat, terminaalit, takamaakuljetukset ja logistiikka:

Helsingin Satama ja YIT Infra Oy ovat sopineet Länsisataman eteläkärjen laajennusurakan toteuttamisesta. Noin 28 miljoonan euron arvoinen hanke käynnistyy heinäkuussa 2025 ja valmistuu vuoden 2027 loppuun mennessä. Laajennus tuo lisää kapasiteettia vilkastuvaan Tallinnan liikenteeseen ja parantaa sataman toimintavarmuutta tulevina vuosina: https://www.portofhelsinki.fi/tietoa-meista/helsingin-satama/ajankohtaista/yit-infra-toteuttamaan-lansisataman-etelakarjen-laajennusurakkaa/

Helsingin Sataman 300 miljoonan euron satamatunnelihanke etenee suunnitteluvaiheeseen. Tunneli siirtää Länsisataman raskaan liikenteen maan alle ja tuo helpotusta erityisesti Jätkäsaaren asukkaille ja mahdollistaa Tallinnan liikenteen keskittämiseen Länsisatamaan. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2028. Nyt tunnelille on valittu suunnittelijat: https://www.portofhelsinki.fi/tietoa-meista/helsingin-satama/ajankohtaista/satamatunnelin-suunnittelijat-valittu/

Kiinan tuonti ruuhkauttaa Euroopan satamia USA:n kaupan kohdatessa ongelmia. Tosin se ei ole mikään uutinen, koska logistikot varoittivat jo ennen vuosikymmenen alkua, ettei satamien kapasiteetti vastaa kasvua. Varsinkin maapuolen infrastruktuuri on jäänyt jälkeen, joten ei ole ihme, jos kolmen suuren (Antwerpen, Rotterdam ja Hampuri) sataman odotusajat venyvät: https://www.hellenicshippingnews.com/chinese-exports-drive-port-congestion-in-europe/

Laivansuunnittelu ja -rakennus, automaatio ja innovaatiot:

Suomalainen energialan kehitysyhtiö WE Tech avaa oman toimiston Shanghaihin. Näin se vastaa Kiinan kasvavaan kestävän kehityksen merenkulun tarpeeseen: https://www.sjofart.ax/nyheter/we-tech-oppnar-eget-i-shanghai/

Suomalainen teknologiayhtiö Wärtsilä on solminut viisivuotisen elinkaarisopimuksen kreikkalaisen LNG-varustamon kanssa. Sopimus kattaa kaksi alusta, joista kummassakin on neljä Wärtsilä pääkonetta. Wärtsilä tukee varustamoa optimoimaan operoinnin ja huollon alusten etävalvonnalla opastamalla vianhallinnassa ja huollon diagnostiikassa:  https://www.hellenicshippingnews.com/two-alpha-gas-carriers-to-get-enhanced-operational-support-with-wartsila-lifecycle-agreement/

Konttivarustamo Maersk on valinnut suomalaisen teknologiayhtiö Wärtsilän laakereiden ja potkuriakselin valvontajärjestelmän viimeisimpiin uudisrakennuksiinsa: https://www.maritime-executive.com/features/maersk-selects-waertsilae-intellisafe-bearing-and-monitoring-system

Sveitsiläinen WinGD on edistynyt VCR teknologiassa, vaihtoehtoisissa polttoaineissa ja metaanipäästöjen vähentämisessä: https://www.motorship.com/alternative-fuels-and-lubricants/wingds-advances-in-vcr-alternative-fuels-and-methane-slip-reduction/1503044.article

Suomalaiskiinalainen Deltamarin on saanut suunnittelutoimeksiannon Grimaldin kuuteen Välimeren liikenteeseen tulevaan ropax-alukseen. Alukset ovat ensimmäiset metanolikäyttöiset Välimeren liikenteessä: https://www.motorship.com/vessels-and-shipyards/deltamarin-design-contract-for-pioneering-ropax-vessels/1503004.article

Saksan hallitus käy edelleen keskusteluja Thyssenkruppin sota-alusten tuotannon irroittamisesta omaksi yhtiökseen. Muuten liittokanslerin toimisto eivätkä ministeriöt ole puuttumassa telakkayhtiön pelastamiseen: https://gcaptain.com/german-government-still-in-talks-with-thyssenkrupp-over-naval-spin-off/

Norjalaisyhtiö laajentaa toimintaansa painolastivesien käsittelyjärjestelmien markkinoilla. Se on julkaissut uuden valvontajärjestelmän ja lisäksi yhtiö on ostanut toisen alan yrityksen laajentaen markkina-aluettaan: https://www.motorship.com/ballast-water-management/optimarin-looks-to-clean-up-in-the-ballast-water-treatment-service-market/1503135.article

Miten saadaan mahtumaan 5,5 metriä halkaisijaltaan oleva potkuri 20 jalan konttiin: https://seawork.com/newfront/news/how-to-get-a-55m-diameter-propeller-into-a-20ft-container

Kiinan valtion telakkayhtiön kolme suurta telakkaa paransivat tehokkuuttaan ja luovuttivat 28 alusta alkuvuoden aikana. Työn alla niillä oli 79 alusta: https://www.seatrade-maritime.com/shipyards/cssc-shanghai-based-shipyards-churn-out-newbuilds-in-h1

USA:n presidentin kunnianhimoinen hanke USA:n merenkulun ja laivanrakennuksen piristämisestä on kohdannut sisäisiä ongelmia. Huolimatta molempien puolueiden tuesta sisäiset ristiriidat ja hallinnolliset viivästykset haittaavat etenemistä. Lisäksi, vaikka 80 % amerikkalaisista haluaa teollisuuden palaavan takaisin USA:han, vain 20 % haluaa tehdä sen parissa töitä: https://splash247.com/trumps-shipbuilding-ambitions-face-enormous-hurdles/

Käyttövoimat ja vihreä siirtymä:

Luotsaus ja liikenteenohjaus, rahti- ja laivameklarit:

Raportteja, tutkimuksia ja selvityksiä:

Aluskierrätysraportti (Best Oasis) viikolta 26: https://www.hellenicshippingnews.com/wp-content/uploads/2025/07/Weekly-Ship-Recycling-Report-21-June-26-June-2025_compressed.pdf

Irtolasti-indeksi (Baltic Exchange) viikolla 27: https://www.hellenicshippingnews.com/baltic-index-slips-for-seventh-straight-day-on-weaker-capesize-rates/  

Konttirahti-indeksi (Drewry) viikolta 27: https://shippingtelegraph.com/freight-news/drewry-the-world-container-index-decreased-5-7-this-week-27-2025/

Markkinaraportti (Fearnleys) viikolta 27: https://www.hellenicshippingnews.com/wp-content/uploads/2025/07/Fearnleys-Weekly-Report-_-Fearnpulse_compressed.pdf

Rahtimarkkinaindeksi (ClarkSea Index) alkuvuosi 2025: https://www.hellenicshippingnews.com/clarksons-research-demolition-to-increase-going-forward-as-fleet-supply-growth-remains-below-overall-trend/

Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskuksen johtava tutkija Minna Keinänen-Toivolan toukokuussa hyväksytty MBA-opinnäytetyö toteutettiin Fintraffic VTS:n toimeksiannosta, ja sen kohteena oli tulevaisuudessa käyttöönotettava NEMO-järjestelmän tiedonjakoalusta. Työssä tarkasteltiin erityisesti laiva-agenttien näkökulmaa, sillä he ovat alustan keskeisimpiä käyttäjiä. Tiedonkeruussa hyödynnettiin kyselyä ja haastatteluja Shipbrokers Finlandin jäsenyrityksille: https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriliikenne-ja-varustamot/nemolta-odotetaan-uusia-liiketoimintamahdollisuuksia/

Alusten metaanipäästöt (Chalmers University of Technology) matalissa vesissä: https://www.hellenicshippingnews.com/ships-trigger-high-and-unexpected-emissions-of-the-greenhouse-gas-methane/

Maailman öljyvarannot (OPEC) vuonna 2024: https://www.hellenicshippingnews.com/opec-nudges-up-global-oil-reserves-estimate-despite-capex-fears/

Maailmankauppa ja politiikka:

EKP on huolissaan kasvavasta maailmankaupan epävarmuudesta. Vaikka EKP on useimpien politiikan asiantuntijoiden mukaan saavuttanut inflaatiotavoitteensa varoittaa mm. Suomen Pankin pääjohtaja liian matalasta inflaatiosta: https://www.hellenicshippingnews.com/ecb-wary-of-rising-global-trade-uncertainty-june-accounts-show/

Missä mennään? USA:n presidentin asettama 90 päivän tauko tullien toimeenpanossa alkaa täyttyä: https://www.hellenicshippingnews.com/everything-you-need-to-know-as-we-near-the-end-of-the-us-90-day-tariff-pause/

EU, YK ja IMO, rantavaltiot, lippuvaltiot, pakotteet:

EU komissio on valinnut 94 keskeistä kuljetusinfrastruktuurihanketta, jotka saavat CEF-rahoitusinstrumentin kautta lähes €2,8 miljardia. Suomi, Ruotsi ja Viro saavat rahoitusta monitoimimurtajien rakentamiseen ja uusimiseen merikaapelien turvallisuuden parantamiseksi: https://shippingtelegraph.com/port-news/eu-allocates-grants-to-ports-icebreakers-in-baltic-inland-waterways/

Lontoon suurlähetystön päälliköksi 1.9.2025 lukien määrätyn, suurlähettiläs Teemu Turusen valtuuttaminen toimimaan Suomen edustajana Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO): https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=4229

IMO toimii varmistaakseen, että aluksia miehitetään ja operoidaan turvallisesti. Pääpaino on merenkulkijoiden kysymyksissä kuten työ- ja lepoajat, uupumus sekä väkivalta ja häirintä mukaan lukien seksuaalinen häirintä, kiusaaminen ja seksuaalinen ahdistelu. IMO aloittaa mm. ISM koodin täysremontin. Tehtävä on annettu HTW (human element, training and watchkeeping) -työryhmälle tehtäväksi vuoteen 2028 mennessä: https://www.hellenicshippingnews.com/imo-targets-seafarer-fatigue-work-and-rest-hours-and-harassment-at-sea/

Valvonta, rikokset, tutkinnat ja oikeuden päätökset:

Singaporen viranomaiset (MPA) ovat nostaneet kanteen viime vuonna sattuneesta yhteentörmäyksestä, jossa tuli kuolonuhri varjolaivaston aluksella. Singaporen lipun alla purjehtivan 70’000 DWT:n tuotesäiliöaluksen vahtiperämiestä syytetään tilannekuvan ja vahdinpidon laiminlyönnistä sekä tähystäjää syytetään ilmoittamisen laiminlyönnistä ja luvattomasta aluksen ohjailusta. Jos heidät havaitaan syyllisiksi, he voivat saada kaksi vuotta vankeutta ja $39’000 sakot: https://splash247.com/singapore-files-charges-over-last-years-fatal-tanker-collision/

Luokitus, ohjeistus ja merivakuuttaminen:

Lastivahinkotapausten tietojen välitysalustan on liiton (CINS) jäsenille jaettu ohjeet litium-ioni-akkujen kuljetuksesta lastina. Ohjeiden tavoitteena on vähentää niistä aiheutuvia lastivahinkoja ja parantaa alan turvallisuusstandardeja. Ohjeissa kuvataan konttikuljetusten yksityiskohtaiset menettelytavat akkujen käsittelystä, pakkaamisesta, merkitsemisestä ja ahtamisesta. Akut kuuluvat IMDG-luokkiin 3480 ja 3481: https://www.hellenicshippingnews.com/cins-guidelines-for-shipping-lithium-ion-cells-in-containers-2/

Järjestöt ja yhdistykset:

Brittien satamakapteenien yhdistyksen (UKHMA) uusi puheenjohtaja on valittu. Brittiyhdistys on yksi maailman vanhimmista satamakapteenien yhdistyksistä ja sillä on 500 jäsentä koostuen satamakapteeneista ja satamien ammattilaisista UK:sta, Kanaalisaarilta ja Man saarelta: https://seawork.com/newfront/news/new-president-richly-deserves-the-honour

Ympäristö, ilmastonmuutos ja maantiede:

YK:n valtamerikokous kiinnitti huomiota siihen, että valtamerten monimuotoisuus jää usein liian vähälle huomiolle, kun keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin. Valtamerten monimuotoisuus on elintärkeä niiden ekosysteemien säilymisen kannalta ja siinä merenkululla on tärkeä rooli: https://www.hellenicshippingnews.com/unoc-addresses-shippings-hidden-impact-on-marine-biodiversity/

Välimerta kohtasi kesäkuussa lämpöaalto, joka voi vahingoittaa useita lajeja. Keskimäärin pintalämpötilat olivat 3-6ᵒC yli keskiarvon. Pahimmin lämpöaalto kohteli läntistä Välimerta. EU:n Copernicus´n mukaan Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä manner, joka lämpiää kaksi kertaa muuta maailmaa noeammin: https://www.hellenicshippingnews.com/marine-heatwave-pushes-up-mediterranean-sea-temperature/

Onnettomuudet, meripelastus ja onnettomuustutkinta:

Hollannin rannikkovartiosto menetti puoleksi päiväksi kyvyn käyttää VHF-meriradiojärjestelmäänsä järjestelmävirheen vuoksi. Sen aikaa paikalliset meripelastusasemat, joiden VHF-asemat toimivat, päivystivät meriliikenteen hätäkanavalla 16. Rannikkovartioston meripelastuskeskus hoiti yhteyksiä puhelimitse: https://www.maritime-executive.com/article/we-cannot-hear-vhf-dutch-coast-guard-loses-comms-due-to-tech-error

Pieni matkustaja-alus ajoi karille. Onnettomuustutkinnassa havaittiin, että miehistön työvuorokierto oli seitsemän päivää ja onnettomuus tapahtui sen kuudentena päivänä. Päällikkö työskenteli aamun kello kuudesta illan kello kymmeneen. Tutkinnan mukaan päällikkö kärsi todennäköisesti uupumuksesta, jota ei huomioitu varustamon ISM-järjestelmässä. Hänen käyttämänsä lääkityksen sivuvaikutuksia ei kyetty osoittamaan: https://www.marineinsight.com/case-studies/real-life-incident-vessel-grounding-wakes-up-sleeping-master-and-causes-water-ingress/

Aluskierrätys, romutus:

Kriisit, kriisialueet ja merirosvous:

Erikoinen ammattinimike: takavarikoija. Miten toimii tämän viimeisten keinojen osaston henkilö ja kenen toimeksiannosta: https://www.maritime-executive.com/editorials/the-grandfather-of-white-collar-piracy

Magneettimiina, uusi merenkulun uhka: https://www.hellenicshippingnews.com/limpet-mines-the-new-maritime-threatscape/

Aluksiin ja merenkulkijoihin kohdistuneet aseelliset ryöstöt Singaporen salmissa ovat nelinkertaistuneet tänä vuonna. Kaikkiaan tapauksia on ollut 81. Havainnoitsijoiden mukaan Indonesian viranomaisten merirosvoihin kohdistamia toimenpiteitä ei ole tehty, mikä lisää niitä: https://www.seatrade-maritime.com/security/sea-robberies-in-singapore-strait-quadruple-this-year

Onko Huthien uhka Punaisen meren liikenteelle poistunut? Huolimatta Huthien kovista puheista järjestön toimenpiteet ovat jääneet vähäisiksi lähinnä iskuiksi Israeliin. Vaisuuteen vaikuttavat ilmeisesti Israelin isku aiemmin tänä vuonna Huthien ammusvarastoihin ja 12 päivän sota Iranin kanssa, joka keskeytti materiaalitoimitukset ja poliittisen tuen. Silti vakuutusyhtiöt ja varustamot ovat varovaisia paluussa Punaiselle merelle: https://www.maritime-executive.com/editorials/are-the-houthis-suppressed-as-a-red-sea-threat

Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa pelote menetti merkitystään, mutta on palannut rytinällä kansainvälisen politiikan debatteihin ja käytäntöön viimeistään Ukrainan sodan myötä. Myös Suomessa Venäjän hyökkäyssota ja sitä seurannut Nato-jäsenyys on nostanut pelotteen yhdeksi keskeisimmistä turvallisuus- ja puolustuspoliittisista käsitteistä: https://www.centrumbalticum.org/julkaisut/pulloposti/kansalainen_oletko_suojeltava_vai_turvallisuuden_tuottaja.7875.news

Historian havinaa:

Eteläpohjanmaalta ja Satakunnasta Vakka-Suomeen periytynyt laivanrakennustaito nousi kukoistukseensa Krimin sodan jälkeen 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys on juuri julkaissut FT Juha Sahin kirjoittaman teoksen ’Talonpoikaislaivaston rakentajat’, joka kertoo seikkaperäisesti suku suvulta ja alus alukselta näistä purjehdusmerenkulun kultaisista vuosista aina puurakenteisten purjealusten auringonlaskuun asti: https://navigatormagazine.fi/uutiset/kirja-talonpoikaislaivaston-rakentajat-kunnianosoitus-vakka-suomen-sitkeille-merenkulkijasuvuille/

Artikkeliploki:

Ploki sisältää merenkulun artikkeleita, joita on julkaistu lopussa luetelluissa eri merenkulkualan kansainvälisissä nettijulkaisuissa. Artikkelit julkaisen lyhentämättöminä ja saat ne näkyviin avaamalla linkin (Ctrl + napsautus hiirellä) lyhyen suomenkielisen alkutekstin jälkeen. Alkutekstissä olen lyhyesti kuvannut artikkelin sisältöä. Käytetyt julkaisut ovat maksuttomia mutta vaativat rekisteröitymisen. Olen rekisteröitynyt kaikkiin julkaisuihin omalla nimelläni eikä linkin avaaminen vaadi uutta rekisteröitymistä. Lähdejulkaisut ovat listattuna tämän alkutekstin jälkeen. Lisäksi olen jaotellut artikkelit aiheryhmittäin selattavuuden parantamiseksi. Pyrin julkaisemaan artikkeliplokin kolme kertaa viikossa. Mikäli teillä on plokista kysyttävää, voitte osoittaa kysymykset ja kommentit minulle osoitteella  aaltonenmatti@elisanet.fi.

”Verkkolehden juttuja on sallittua jakaa käyttämällä lehden tarjoamia jakopainikkeita tai lähettämällä jutusta linkin, joka ohjaa lukijat lehden verkkosivuille” (https://www.uutismediat.fi/sanomalehtitieto/tekijanoikeus/).

Lähdejulkaisut:

Atlantic Shipping & Trading https://shipping-trade.com/

Barents Observer https://www.thebarentsobserver.com

Brookings https://www.brookings.edu/about-us/

Cruise and Ferry https://www.cruiseandferry.net/

Euronews Today https://www.euronews.com/my-europe/

Euronews Travel https://www.euronews.com/travel/

Freightwaves Newsletter (American Shipper) https://www.freightwaves.com/american-shipper

Freightwaves Newsletter (Daily) https://www.freightwaves.com/

gCaptain Daily https://gcaptain.com/

Hellenic Shipping News Worldwide (Daily Newsletter) https://www.hellenicshippingnews.com/ 

Ilmatieteen laitos https://ilmatieteenlaitos.fi

John Nurminen säätiö www.jnfoundation.fi

LinkedIn https://www.linkedin.com/home

Marine Insight www.marineinsight.com

Maritime Journal www.maritimejournal.com

Motorship https://motorship.com 

Navigator Magazine https://navigatormagazine.fi/

Seatrade Maritime News https://www.seatrade-maritime.com/maritime-news

Seawork https://seawork.com

Shipping Telegraph Daily Shipping News https://shippingtelegraph.com/

Splash24/7 (Asia Shipping Media) https://splash247.com/

Tekniikka & Talous https://www.tekniikkatalous.fi/

The Maritime Executive Newsletter https://www.maritime-executive.com/

The Motorship www.motorship.com

World Cargo News https://www.worldcargonews.com/home

YLE https://yle.fi

Ålands Sjöfart https://www.sjofart.ax/